sunnuntai 20. tammikuuta 2008

Se pieni ero

Ylen Uutiset julkisti tänään tuloksia kyselystä, jolla selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksen torjumisen keinoista. Oli ilahduttavaa lukea, että suurin osa suomalaisista on valmiita tekemään ainakin jonkinlaisia uhrauksia tulevaisuuden hyväksi. Ehkä kaikkein kiinnostavinta on kuitenkin se, miten erilaisia vastauksia eri sukupuolta olevilta suomalaisilta saatiin.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista miehistä, 45 prosenttia, oli valmis rakentamaan niin paljon ydinvoimaa ettei Suomi tarvitsisi enää lainkaan kivihiiltä, vaikka ydinjätteen loppusijoitusongelmia ei ole ratkaistu ja ydinvoiman lisäkäyttö vaatisi vapaiden vesistöjen valjastamista säätövoimaksi. Naisista näin ajatteli vain noin kymmenen prosenttia.

Melkein yhtä suuri sukupuoliero näkyi koskien suojelussa: miehistä 40 prosenttia mutta naisista vain 18 prosenttia rakentaisi vesivoimaloita ja säännöstelyaltaita siitä huolimatta, että luontoarvot kärsisivät.

Miessukupuoli näyttäisi siis olevan aika merkittävä uhka ympäristölle. Mutta mistä kaikesta tällaiset sukupuolierot oikein syntyvät? Ja millä keinoilla saisimme suomalaiset miehet löytämään sisäisen feminiinisyytensä ainakin aina siksi hetkeksi kun he tekevät äänestyspäätöksiä? Se kun olisi ilmeisesti vastuullisen ympäristöpolitiikan tekemisen kannalta iso asia.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Eikö ongelma pikemminkin ole se, että naiset näyttävät ajattelevan, että sähköä saa pistorasiasta. Miehet kannattanevat (ainakin minä) ydinsähköä siksi, että se on huonoista vaihtoehdoista paras ilmastonmuutoksen kannalta. Loppusijoitus on paljon pienempi ongelma kuin ilmastonmuutos. Nuo äänestykseen osallistuvat naiset taas näyttävät vastustavan ydinsähköä tunnesyistä (se on pelottavaa). Tarvitsemme siis lisää maskuliinista riskinottokykyä emmekä pään hyväntahtoista painamista pensaaseen ongelmien edessä.

Tiia kirjoitti...

Hmm, entä miten tulkitset koskien suojeluun liittyvän tuloksen: onko myös luonnontilaisten vesistöjen suojeleminen akkamaista pehmoilua? J

Tämä on ehkä aina vähän eipäs-juupas -keskustelua, mutta tässä kuitenkin lyhyesti muutamia pääargumentteja ydinvoimaa vastaan:
- Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää niin voimakasta kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamista, että se ei ole mahdollista ilman energian kulutuksen merkittävää vähentämistä. Lisäydinvoiman rakentaminen ei edistäisi energian säästämistä eikä energiatehokkaan teknologian kehittämistä vaan lisäisi kulutusta luomalla illuusion turvallisesta tuhlauksesta.
- Ydinvoimala on aina turvallisuusriski.
- Uraanikaivokset saastuttavat (eivätkä nykyiset kaivokset riitä jos ydinvoimaa halutaan lisää, vaan pitäisi avata uusia).

En ole katsonut, millaisia kysymyksiä ja vastauksia tässä kyselyssä oli energian säästämisestä (eli myös siitä, kuinka moni ajattelee, "että sähköä saa pistorasiasta"). Täytyypä tarkistaa.

hansu kirjoitti...

Olisiko yksi mahdollisuus, että naiset ajattelevat asiaa laajemmin, globaalista näkökulmasta sen sijaan että pitäisivät tärkeänä vain oman sähköntuotannon ja kulutuksen turvaamista. Minä en ainakaan halua käyttää sähköä, jonka tuottamisen takia saastuu maa, vesi ja ilma jossain muualla - uraanikaivosten saastuttavuuden Tiia jo mainitsikin, mutta tässä suoraa lainausta nettiHesarista tänään: "DAVOS. Kansalaisjärjestöt ovat nimenneet ranskalaisen ydinvoimayhtiön Arevan vuoden vastuun­tunnottomimmaksi yritykseksi.

Järjesetöt jakavat joka vuosi Davosissa maailman talouskokouksen aikaan palkinnon yrityksille, jotka ovat kuluneen vuoden aikana erityisesti kunnostautuneet yhteiskunnasta piittaamattomana yrityksenä.

Nyt palkinnon arvoinen oli kansalaisjärjestöjen mielestä ranskalaisyhtiö Areva, joka rakentaa myös Suomeen uutta ydinvoimalaa.

Yritysnimityksestä järjestettiin äänestys internetissä, ja yli 12 000 ihmisen mielestä Arevan toiminta etenkin uraanin kaivamisessa länsiafrikkalaisessa Nigerissä osoitti hyvin yrityksen moraalin. Kaivostyöläisille ei kerrottu työn terveysriskeistä ja luonto saastui alueella Arevan takia. "Areva saastutti Nigerin ilman, veden ja maan", sanoivat sveitsiläiset luonnonsuojelu- ja kehitysmaajärjestöt. "