Kävin eilen illalla Pro kuntapalvelut –verkoston demokratia-aiheisessa keskustelutilaisuudessa. Keskusteluun johdattelivat tietämisen politiikasta viime joulukuussa väitellyt Pia Bäcklund ja Demos-ajattelija Roope Mokka sekä kommentaattorina Pirjo Tulikukka Helka ry:stä. Koska sekä aihe että alustajat olivat näin hyvät, oletin että paikalla olisi kohtuullinen joukko myös poliitikkoja, mutta olin itse asiassa ainoa valtuutettu koko salissa. Kaikki oli kutsuttu.
Demokratia on sellainen meta-aihe, joka jatkuvasti hukkuu päivänpolttavien asioiden alle. Valtuustossa ei ole koko kauden aikana varsinaisesti keskusteltu kuntademokratiasta tai helsinkiläisten osallisuudesta omana aihekokonaisuutenaan, saati siitä, miten nykytilannetta pitäisi korjata ja parantaa.
Kuvaavaa on, että Helsingin hallinnossa asia ei kuulu oikeastaan kenellekään, eikä meillä ole minkäänlaista osallisuuden parantamiseen tähtäävää strategiaa eikä toimenpideohjelmaa. Erilaisia pieniä hankkeita toteutetaan siellä täällä kaiken aikaa ja kaupungin tietokeskuksessa tehdään paljon hyviä tutkimuksia, mutta tutkimustulokset eivät tavoita poliitikkoja, kukaan ei koordinoi kokonaisuutta eikä kenenkään vastuulla tunnu olevan miettiä demokratiaa laajassa mittakaavassa ja pitkällä tähtäimellä.
Tarttis tehrä jotain. Miksi? Siksi, että muuten meistä ja meidän lapsistamme tulee entistä selvemmin vain asiakkaita, kuluttajia ja alamaisia. Siksi, että nykyiset rakenteet eivät tue osallisuutta, ja ilman osallisuutta ei ole todellista demokratiaa. Siksi, että nykytilanne on turhauttava paitsi kuntapolitiikkaan pettyneille helsinkiläisille, myös poliitikoille ja viranhaltijoille. Siksi, että liian monilta on unohtunut, että demokratia tarkoittaa kansanvaltaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Hei, hyvä kirjoitus. Helsingin demokratianäkemykset ovat muutenkin pöyristyttäviä.
Sunnuntain Hesarissa oli Kimmo Oksasen uutisanalyysikirjoitus, jonka mukaan Töölönlahden uusimissa suunnitelmissa vanhojen VR:n Makasiinien paikalle rakennetaan Niskan tanssipaviljonki.
Viimeisimpien suunnitelmien mukaan makasiinirakennuksia ei enää säästetä, vain ainostaan yksi 32-metrinen tiiliseinä.
Vaikka tämä on vastoin valtuuston vuonna 2002 hyväksymässä Töölönlahden asemakaavaa, ei rakennusvalvontaviraston päällikön Lauri Jääskeläisen mielestä muutos vaadi valtuustolta alueen asemakaavan muutosta.
Rakennuslautakunta voi päättää valtuuston yli mitä haluaa.
Mielenkiintoinen prosessi demokratianäkökulmasta.
Hö, onko noin huonosti asiat. Otin itse kantaakseni erään kaupunginosan (helkan tarjoaman) kotisivujen uudistamisen. Itse koen Helkan tuen asiassa hyväksi, enkä kaipaa kaupungin virkamiehiä kurkkimaan olkani yli.
Suurin ongelma ei ehkä olekaan kunnanisissä vaan tutkimuksen ja toteutuksen välisessä kuilussa. Lähidemokratiaa on antoisaa visioida, mutta kuten totesit, tarttis tehrä jotain.
Helsingin kaupungilla on muuten oheinen strategia:
Tietotekniikkastrategia 2007-2010
Strategiset kehittämislinjaukset
• Tietotekniikkaa hyödynnetään kuntalaisten osallisuuden, vuorovaikutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi kaupungin palveluihin, suunnitelmiin ja päätöksentekoon.
Strategiakauden tavoitteet
6. Hallinnon läpinäkyvyys ja vuorovaikutus osapuolten välillä on lisääntynyt ja
toimintatavat uudistuneet merkittävästi tietotekniikan avulla.
• Luottamushenkilöille tarjotaan kaupungin luottamustehtävien hoidossa
tarvittavat tietotekniikkapalvelut.
• Kaupunki toteuttaa verkkopalveluja, joilla edistetään kuntalaisten ja kaupungin
välistä vuorovaikutusta.
• Hallinnon tehtävien hoito ja yhteydet muiden viranomaisten kanssa tapahtuu
suurelta osin tietoverkoissa.
Olen pähkäillyt monien hienojen suomalaistutkimusten jalkautusta Sometussa:Sosiaalinen media osana yhteisöä
Kiitos Sampsa kommentista ja linkistä!
Joo, osallisuudesta mainitaan kyllä muistaakseni jossain muussakin paperissa tuon tietotekniikkastrategian lisäksi, mutta näillä maininnoilla ei tietenkään vielä pötkitä kovin pitkälle.
Hei,
kiitos paljon, oli hengittava lukea sun tekstisi =).
Olisin valmis allekirjoittamaan sinun vimeinen kappale. Vaikka itse voisin jolla tavalla "tykkää" sana asiakas etimologian syyistä, joka tapauksessa, on tosi asia että tällä hetkellä ihmiset on kohdellut passiviset kokonaisuudeiksi.
Itse olen alkuperäinen Italialainen ja nykyinen Ylöjärveläinen; ennen kun pääsin "suomen politiikan" jonkun verran sisään kyllä ajattelin että Suomi on demokraatinen maa, huomattavasti enemmän kuin oma "kotimaa" Italiaa. Tosi asia on se että vaikka paperissa on kyllä niin, jos oikeesti katsotaan kuinka paljon paikalliset rakenteet tukevat osallistumista ja kuinka paljon ihmiset osallistuvat tavalla tai toisella, sitten tilanne on hiukan erilainen...ehkä enemmän kuin hiukan...
Mun mielestä tarvitseisi huutaa kovalla äänellä että demokratia tarkoittaa kansanvaltaa, että koko systeemi tällä hetkellä ei antaa sopiva mahsollisuus kansalle "käyttää" heidän kädessä oleva valta. Nykysiet tavat eivät ole enää sopivia, ne ovat lian kaukana, lian vanhat.
Sen lisäksi mä en ole ihan varma että ihmiset ovat oikeesti edustettu. Kansan "koostumus" on erittäin monenlainen, erilainen. Onko niin myös meidän kuntien valtusto?Onko niin myös meidän eduskunta?Anteeksi vaan mutta epäilen kovasti.
Mun mielestä on törkeä ajatella että jos joku ei osallistuu nykyisen systeemin sitten se on sen päätös olla osallistumatta. Ihmiseille tarvi antaa sopivia mahdollisuudet osallistumaan ja erityisesti antaa heille mahdollisuu löytää oman tavan osallistumiseksi. On lian helppo "pestä kädet" ja sano kyllä kaikkeilla on oikeus "äänestämään" ja kaikkeilla on mahdollisuus olla "äänestetty". Kun "isoin puolue" on äänestämätön puolue tarkoittaa että "virhe" on rakeenteellinen, on systeemin sisällä ei ihmisien keskellä.
Pahoittelen jos mun kommenti on ollut vaikea luettavakski, toivottavasti saan anteeksi kielen puolesta.
Lähetä kommentti