Helsingin talousarvio

Kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa käydyt keskustelut eivät näytä ylittäneen uutiskynnyksiä, harmi kyllä. Minusta oli esimerkiksi mukava huomata, että muutamassa muussakin ryhmäpuheenvuorossa kiinnitettiin huomiota joihinkin budjetin valmistelun älyttömyyksiin, kuten siihen, että viime vaiheessa "neuvotellaan" sellaisista asioista kuin päivähoidon arvioitua suuremmat lisämäärärahat. Jos lapsia on enemmän kuin on ennustettu, pitäisi summaa korottaa pohjaesitykseen automaattisesti, eikä leikkiä poliittisia neuvotteluja.

Oma keskiviikon puheenvuoroni löytyy täältä.

Muutama perusasia

Naisasialiitto Unioni kysyi viime viikon kannanotossaan osuvasti, miksi poliitikot eivät anna suomalaisten maksaa veroja. Unioni viittasi siihen, että kuun alussa julkistetun Kelan selvityksen mukaan neljä viidesosaa suomalaisista olisi valmis maksamaan enemmän tuloveroja, jos rahat käytettäisiin terveydenhuoltoon. Sama selvitys kertoo, että vastaajat haluaisivat pienentää palkkaeroja eri ammattiryhmien välillä nostamalla muun muassa sairaanhoitajien tuloja. Puolet vastaajista olisi valmis myös kiristämään verotuksen progressiota.

Keskustelu sairaanhoitajien palkoista onkin myös perustavanlaatuisista arvokeskustelua – tai ainakin se voisi olla. Nyt keskustelu tuntuu kuitenkin polkevan paikallaan. Vain muutamissa puheenvuoroissa, kuten Kaarina Hazardin kolumnissa tämän päivän Metro-lehdessä, on analysoitu tarkemmin sitä, mistä kaikesta on kysymys ja yritetty sijoittaa keskustelua laajempaan kontekstiin.

On totta, että suomalainen verotuskokonaisuus kaikkine välillisine ja välittömine veroineen ja valtionosuusjärjestelmineen on monimutkainen. Ei ole helppoa nähdä, mihin yksittäisen ihmisen maksama vero kulkeutuu ja mitä kautta. Silti ainakin minun ikäluokkani on oppinut jo peruskoulussa ne kaikkein oleellisimmat perusasiat, jotka tuntuvat olevan usein hukassa julkisesta keskustelusta:

1. Veroja maksetaan siksi, että niistä kertyvillä varoilla kustannetaan ns. yhteistä hyvää.
2. Yhteinen hyvä tarkoittaa esimerkiksi katuja joita pitkin kuljen töihin, bussia jossa istun työmatkani, koulua (opetusta, kirjoja, rakennuksia, pihan kiipeilytelineitä jne.) jossa lapseni viettävät päivänsä, puhdasta kraanavettä jota juon janooni ja kirjastoja joissa pääsen maksutta nettiin silloinkin kun kotona on yhteys poikki.
3. Yhteinen hyvä tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että päihde- tai mielenterveysongelmainen työkyvytön läheiseni ei jää heitteille ja sitä, ettei vammautuminen tai sairastuminen tarkoita yhteiskunnasta syrjäytymistä.
4. Yhteisen hyvän rahoittaminen verovaroilla perustuu ajatukseen, että ihmiset ovat vastuussa toinen toisistaan.
5. Verotuksen progressiivisuus tarkoittaa sitä, että jokainen kustantaa yhteistä hyvää kykyjensä mukaan. Niillä, joilla on eniten, on varaa antaa eniten. Se tarkoittaa yhteisvastuun kantamista oikeudenmukaisissa mittasuhteissa.

Valtaosa suomalaista myös ajattelee näin, niin kuin Kelan selvitys osoittaa. Selvitykseen vastanneiden taustoista käy ilmi, että eri mieltä olevat äänestävät useimmiten kokoomusta.